Kurssin alussa kirjoitin, että haluan parantaa kirjoitustaitojani ja valmistautua kirjoituksiin.
En oppinut kurssilla oikeastaan mitään uutta, mutta kurssilla kertautui mm. esseen ja tekstitaidon kirjoittaminen, mikä on hyvä, sillä niitä en ole aikoihin kirjoittanutkaan.
Halusin parantaa eniten tekstitaidonvastauksen tekemistä. Luulen, että siihen en saanut hirveästi apua tältä kurssilta :(
Vaikka valitsin tehtäväksi tekstitaidonvastauksen, oli tehtävä vaikea ja haasteellisin, enkä saanut siitä tehtyä hyvää tekstiä, vaan suoritus jäi jopa huonommaksi, kuin aikasemmat tekstitaidonvastaukseni.
Mielestäni esseekirjoituksena ollut ikärajakirjoitus tai sitten arvostelu onnistui parhaiten. Esseeseen sain eniten tekstiä, ja pohdin useampia näkökulmia. Arvostelu ei ollut vaikea tehdä ja siksi se onnistui. Arvostelutehtävää oli myös kiva, ja vapaampi tehdä kuin muita tehtäviä.
Blogiin kirjoittaminen on hyvä tapa tälle kurssille. On helpompi kirjoittaa ja jatkaa kotona, eikä tarvitse pelätä että paperille kirjoitetut tekstit jäisivät kotiin, tai häviäisivät. On kiva että kaikki tunnit käytetään kirjoittamiseen, ja kotona voi tarvittaessa jatkaa tekstejään, mutta kirjoitustehtäviä olisi ehkä ehtinyt tehdä yhden tai kaksi enemmän. Muuten tehtävätyypit olivat hyviä, vaikka itse olisinkin ehkä toivonut tekstitaidonharjoittelua näin loppupeleissä katsottuna enemmän.
Yo-tehtäviäkin voisi olla enemmän.
tiistai 24. syyskuuta 2013
maanantai 23. syyskuuta 2013
Avaimet Rahat Kännykkä- ERKKI LAMPEN (tekstitaito)
Erkki Lampenin teksti Avaimet rahat kännykkä kertoo
Lampenin omakohtaisista kokemuksista muistiongelmista ja
hajamielisyydestä. Lampen kertoo, kuinka esimerkiksi sopii vahingossa
useita tapaamisia samalle päivälle muistamatta sitä.
Teksti on julkaistu Kodin Kuvalehdessä, numerossa 18/2008.
Omakohtaisuus näkyy paljonkin Lampenin tekstissä, sillä hän kirjoittaa koko ajan itsestään.
Erkki Lampen aloittaa tekstinsä kertomalla siitä, kuinka ensin unohteli vain vähän pieniä asioita. Lampen kertoo, kuinka hän unohti ensin vain salasanan. Lampen ihmettelee myös, kuinka muut ihmiset pystyvät pitää salasanoja, tunnuslukuja ja numerokoodeja tallessa : "Niitä kertyy ajan mittaan ihmeelliset määrät, enkä ymmärrä, kuinka muut ihmiset niiden kanssa tulevat toimeen."
Lampenin tekstissä mennään aikajärjestyksessä, ja hän kertoo lapsuuden huonomuistisuudestaan, jota ei ajatellut sen kummemmaksi asiaksi silloin. Teini-iässä muisti parantui, mutta alkoi taas muutaman vuoden päästä huonontua. Lampen kertoo unohtelevansa esimerkiksi sovittuja tapaamisia, ihmisten nimiä ja laskujen maksamisia.
Teksti on julkaistu Kodin Kuvalehdessä, numerossa 18/2008.
Omakohtaisuus näkyy paljonkin Lampenin tekstissä, sillä hän kirjoittaa koko ajan itsestään.
Erkki Lampen aloittaa tekstinsä kertomalla siitä, kuinka ensin unohteli vain vähän pieniä asioita. Lampen kertoo, kuinka hän unohti ensin vain salasanan. Lampen ihmettelee myös, kuinka muut ihmiset pystyvät pitää salasanoja, tunnuslukuja ja numerokoodeja tallessa : "Niitä kertyy ajan mittaan ihmeelliset määrät, enkä ymmärrä, kuinka muut ihmiset niiden kanssa tulevat toimeen."
Lampenin tekstissä mennään aikajärjestyksessä, ja hän kertoo lapsuuden huonomuistisuudestaan, jota ei ajatellut sen kummemmaksi asiaksi silloin. Teini-iässä muisti parantui, mutta alkoi taas muutaman vuoden päästä huonontua. Lampen kertoo unohtelevansa esimerkiksi sovittuja tapaamisia, ihmisten nimiä ja laskujen maksamisia.
Asiaa ikärajoista- esseekirjoitelma
Suomessa on asetettu ikärajoja mm. elokuville, televisio-ohjelmille ja peleille. Ikärajat ovat S, 7, 12, 16 ja 18.
Mielestäni ikärajojen asetus on hyvä asia, sillä lapsia ja nuoria on suojeltava asioilta, joita heidän ei pidä nähdä liian nuorena. Esimerkiksi vain aikuisille tarkoitettua materiaalia on pornografia ja gore-elokuvat. On laissa kiellettyä luovuttaa tai myydä tälläisiä tuotteita alaikäisille. Elokuvateattereissa voidaan joustaa kolme vuotta 7,12 ja 16 vuoden ikärajoista, jos lapsi on aikuisen seurassa. On olemassa myös ohjelmia, joita ei ikärajoiteta, kuten
opetus-, sivistys-, kulttuuri-, musiikki-, urheilu-, visailu-, harrastus-, keskustelu-, ajankohtais- ja uutisohjelmat.
Monet pelit, elokuvat tai televisio-ohjelmat voivat aiheuttaa lapselle traumoja ja pelkotiloja. Esimerkiksi omasta lapsuudesta muistan, kun siskoni katsoi jotain jänskättävää haielokuvaa ja näin siitä pätkän itsekkin. Silloin se tuntui traumaattiselta nähdä jotain, mitä oli tahalleen vielä tehty pelottavammaksi, mitä se tosiassa on. Nykyään jos katsoo saman elokuvan, huomaa, että elokuva on epätosi, eikä siinä ole mitään pelottavaa, päinvastoin elokuva on ehkä hieman yliampuva. Minulle on myös kerrottu, että pelkäsin vesiä vähän aikaa sen jälkeen.
Vanhempien olisi syytä pitää huoli ja ottaa vastuu siitä, että heidän lapsensa eivät ennen suositusikää esimerkiksi pelaa epäsopivia pelejä. Lapset ottavat myös helposti mallia peleistä, mikä ei ole hyvä asia. Lapset voivat saada väkivaltaisia piirteitä, ja käydä jopa toisiin lapsiin käsiksi. Pienemmät lapset ottavat myös mallia isommista, jos he esimerkiksi kertovat tai leikkivät jotain väkivaltaisia sotajuttuja, joita ovat nähneet peleissä.
Ikärajoja asetetaan myös liikenteeseen, ravintoloihin ja päihteisiin.
Liikenteessä esimerkiksi mopokortin ikäraja on 15, kevyt moottoripyörän 16 ja auton 18. Jokaisen kortin saaminen edellyttää teoriatunteja liikennesäännöistä ja muista kyseiseen kulkuneuvoon liittyvistä asioista, ja ajotunteja, joilla harjoitellaan ajamista. Jokaisella kulkuneuvolla on erimäärä tunteja ja tuntien määrä voi vaihdella.
Anniskeluravintolat eivät päästä alle 18-vuotiaita (viikonloppuisin voi olla myös 21) ravintoloihinsa. Tämä johtuu alkoholilaista, joka kieltää alkoholin myymisen alle 18-vuotiaille. Myöskään alle 18-vuotias ei saa myydä alkoholia esimerkiksi työskennellessään kaupassa. Nämä ovat mielestäni hyviä säädöksiä, sillä näin suojellaan nuorten terveyttä. Myös tupakkaa on kielletty myydä alle 18-vuotiaille.
Mielestäni ikärajojen asetus on hyvä asia, sillä lapsia ja nuoria on suojeltava asioilta, joita heidän ei pidä nähdä liian nuorena. Esimerkiksi vain aikuisille tarkoitettua materiaalia on pornografia ja gore-elokuvat. On laissa kiellettyä luovuttaa tai myydä tälläisiä tuotteita alaikäisille. Elokuvateattereissa voidaan joustaa kolme vuotta 7,12 ja 16 vuoden ikärajoista, jos lapsi on aikuisen seurassa. On olemassa myös ohjelmia, joita ei ikärajoiteta, kuten
opetus-, sivistys-, kulttuuri-, musiikki-, urheilu-, visailu-, harrastus-, keskustelu-, ajankohtais- ja uutisohjelmat.
Monet pelit, elokuvat tai televisio-ohjelmat voivat aiheuttaa lapselle traumoja ja pelkotiloja. Esimerkiksi omasta lapsuudesta muistan, kun siskoni katsoi jotain jänskättävää haielokuvaa ja näin siitä pätkän itsekkin. Silloin se tuntui traumaattiselta nähdä jotain, mitä oli tahalleen vielä tehty pelottavammaksi, mitä se tosiassa on. Nykyään jos katsoo saman elokuvan, huomaa, että elokuva on epätosi, eikä siinä ole mitään pelottavaa, päinvastoin elokuva on ehkä hieman yliampuva. Minulle on myös kerrottu, että pelkäsin vesiä vähän aikaa sen jälkeen.
Vanhempien olisi syytä pitää huoli ja ottaa vastuu siitä, että heidän lapsensa eivät ennen suositusikää esimerkiksi pelaa epäsopivia pelejä. Lapset ottavat myös helposti mallia peleistä, mikä ei ole hyvä asia. Lapset voivat saada väkivaltaisia piirteitä, ja käydä jopa toisiin lapsiin käsiksi. Pienemmät lapset ottavat myös mallia isommista, jos he esimerkiksi kertovat tai leikkivät jotain väkivaltaisia sotajuttuja, joita ovat nähneet peleissä.
Ikärajoja asetetaan myös liikenteeseen, ravintoloihin ja päihteisiin.
Liikenteessä esimerkiksi mopokortin ikäraja on 15, kevyt moottoripyörän 16 ja auton 18. Jokaisen kortin saaminen edellyttää teoriatunteja liikennesäännöistä ja muista kyseiseen kulkuneuvoon liittyvistä asioista, ja ajotunteja, joilla harjoitellaan ajamista. Jokaisella kulkuneuvolla on erimäärä tunteja ja tuntien määrä voi vaihdella.
Anniskeluravintolat eivät päästä alle 18-vuotiaita (viikonloppuisin voi olla myös 21) ravintoloihinsa. Tämä johtuu alkoholilaista, joka kieltää alkoholin myymisen alle 18-vuotiaille. Myöskään alle 18-vuotias ei saa myydä alkoholia esimerkiksi työskennellessään kaupassa. Nämä ovat mielestäni hyviä säädöksiä, sillä näin suojellaan nuorten terveyttä. Myös tupakkaa on kielletty myydä alle 18-vuotiaille.
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
ARVOSTELU
Napapiirin sankarit on Suomalainen elokuva, jonka on ohjannut Dome Karukoski. Elokuvan ensiesitys tuli vuonna 2010.
Elokuva on palkittu parhaana elokuvana, ohjauksena, yleisö-Jussilla sekä käsikirjoituksena Jussi-gaalassa vuonna 2011. Elokuvaa on kuvattu Kolarissa, Rovaniemellä ja Äkäslompolossa.
Elokuvamusiikkina on Jonna Geagean ja Vesterisen Onnelliset, joka on alunperin Leevi and the leavingsin kappale, sekä Kristiina Wheelerin Kiitos kun muistit.
Pääroolit
Jussi Vatanen- Janne
Pamela Tola- Inari
Timo Lavikainen- Tapio Räihänen
Jasper Pääkkönen- Kapu
Kari Ketonen- Pikku-Mikko
Miia Nuutila- Marjukka
-kuva wikipedia
Elokuva alkaa, kun Inari (Pamela Tola) antaa Jannelle(Jussi Vatanen) aamuun asti aikaa käydä ostamassa digiboksin. Kaikki liikkeet ovat tietysti keskellä yötä kiinni, ja siksi Janne, Kapu (Jasper Pääkkönen), sekä Tapio (Timo Lavikainen) lähtevät öiselle retkelle Rovaniemelle, ja tästä alkaa talvinen seikkailu lapin yössä. Pojat kohtaavat matkallaan monia asioita, kuten Venäläisiä matkailijoita, sekä kylpylässä oleskelevia tyttöjä.
Mielestäni elokuva on parhaimpia suomalaisia elokuvia.
Se sekä naurattaa, että saa joissain kohdissa vihan tunteita pintaan. Ärsyttävintä leffassa oli Inarin eksä, joka kiusoitteli Jannea, ja yritti saada pariskunnan eroamaan.
Elokuva sisälsi myös koskettavia hetkiä, kuten Jannen saapuminen takaisin Inarin luokse ilman digiboksia, mutta sitten yht'äkkiä eräs venäläinen matkalla tavattu mies saapui tuomaan sitä Jannelle helikopterilla. Inari kertoi muistaakseni myös raskaudestaan elokuvan lopussa.
Elokuva on palkittu parhaana elokuvana, ohjauksena, yleisö-Jussilla sekä käsikirjoituksena Jussi-gaalassa vuonna 2011. Elokuvaa on kuvattu Kolarissa, Rovaniemellä ja Äkäslompolossa.
Elokuvamusiikkina on Jonna Geagean ja Vesterisen Onnelliset, joka on alunperin Leevi and the leavingsin kappale, sekä Kristiina Wheelerin Kiitos kun muistit.
Pääroolit
Jussi Vatanen- Janne
Pamela Tola- Inari
Timo Lavikainen- Tapio Räihänen
Jasper Pääkkönen- Kapu
Kari Ketonen- Pikku-Mikko
Miia Nuutila- Marjukka
-kuva wikipedia
Elokuva alkaa, kun Inari (Pamela Tola) antaa Jannelle(Jussi Vatanen) aamuun asti aikaa käydä ostamassa digiboksin. Kaikki liikkeet ovat tietysti keskellä yötä kiinni, ja siksi Janne, Kapu (Jasper Pääkkönen), sekä Tapio (Timo Lavikainen) lähtevät öiselle retkelle Rovaniemelle, ja tästä alkaa talvinen seikkailu lapin yössä. Pojat kohtaavat matkallaan monia asioita, kuten Venäläisiä matkailijoita, sekä kylpylässä oleskelevia tyttöjä.
Mielestäni elokuva on parhaimpia suomalaisia elokuvia.
Se sekä naurattaa, että saa joissain kohdissa vihan tunteita pintaan. Ärsyttävintä leffassa oli Inarin eksä, joka kiusoitteli Jannea, ja yritti saada pariskunnan eroamaan.
Elokuva sisälsi myös koskettavia hetkiä, kuten Jannen saapuminen takaisin Inarin luokse ilman digiboksia, mutta sitten yht'äkkiä eräs venäläinen matkalla tavattu mies saapui tuomaan sitä Jannelle helikopterilla. Inari kertoi muistaakseni myös raskaudestaan elokuvan lopussa.
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
TUPAKOINTI ON RISKI- mielipidekirjoitus
Tupakointi on hengennvaarallista, ja silti yksi seitsemäsosa maailman ihmisisistä tupakoi. AVTK:n tekemän tutkimuksen mukaan 22% työikäisistä miehistä tupakoi päivittäin, ja työikäisistä naisista prosenttimäärä on 15. Molempien sukupuolten tupakointi on kuitenkin laskussa.
Mielestäni tupakointia paheksutaan kansalaisten keskuudessa.
Kaikki ravintolat ovat jo savuttomia, ja yhä useammat koulujen, päiväkotien ja kauppojen ympäristöt pyritään saamaan savuttomaksi. Tämä on hyvä asia, sillä näin voi ehkä saada tupakointia vähenemään, ja ympäristöt pysyvät siistimpänä. Koulujen tupakkapaikat herättävät kaksi mielipidettä itselläni. Toisaalta on hyvä, että tupakkapaikkoja järjestetään, sillä sitten opiskelijoilla on paikka, jossa käydä tupakalla, ja paikalta löytyy myös roskis, johon tupakantumpit voi heittää ja näin roskaa ei synny. Mutta sitten voi ajatella, että näin "hyväksytään" opiskelijoiden tupakointi. Tupakkapaikkoja harvemmin valvotaan, ja siellä käy myös alaikäiset tupakoitsijat.
Kaikki tupakoitsijat varmasti tiedostavat tupakoinnin vaarat, ja haluaisivat jopa lopettaakkin polttamisen, mutta eivät usko pystyvänsä siihen. Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa, että se on todella mahdollista. Tarvitaan vain itsekuria, tsemppausta, ja ehkä jotain apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen. Kehotankin kaikkia tupakoitsijoita edes yrittämään lopettamista! Luulen, että kaikki tupakoitsijat haluavat tuntea sen tunteen, kun on pystynyt olla polttamatta ensin yhden päivän, sitten toisen, jne. Yritys voi myös epäonnistua, mutta ei pidä lannistua, vaan yrittää uudestaan.
Tupakoinnista ei oikeastaan ole muuta kuin haittaa. Tupakka sisältää monia aineita, jotka vahingoittavat kehoa, ja niistä kaikkia ei edes tunneta. Tunnetuimpia on kuitenkin häkä ja nikotiini.
Tupakointi aiheuttaa riippuvuutta, jota on kolmenlaista:
psyykkinen-, fyysinen- ja henkinen riippuvuus. Tupakka aiheuttaa keuhko- ja hengityselinsairauksia, sekä lisää syövän riskiä. Se myös vanhentaa ihoa, ja kellastaa hampaita.
Ennen tupakkaa käytettiin piristeenä, ehkäisemään nälkää, sekä kipulääkkeenä.
Mielestäni tupakointia paheksutaan kansalaisten keskuudessa.
Kaikki ravintolat ovat jo savuttomia, ja yhä useammat koulujen, päiväkotien ja kauppojen ympäristöt pyritään saamaan savuttomaksi. Tämä on hyvä asia, sillä näin voi ehkä saada tupakointia vähenemään, ja ympäristöt pysyvät siistimpänä. Koulujen tupakkapaikat herättävät kaksi mielipidettä itselläni. Toisaalta on hyvä, että tupakkapaikkoja järjestetään, sillä sitten opiskelijoilla on paikka, jossa käydä tupakalla, ja paikalta löytyy myös roskis, johon tupakantumpit voi heittää ja näin roskaa ei synny. Mutta sitten voi ajatella, että näin "hyväksytään" opiskelijoiden tupakointi. Tupakkapaikkoja harvemmin valvotaan, ja siellä käy myös alaikäiset tupakoitsijat.
Kaikki tupakoitsijat varmasti tiedostavat tupakoinnin vaarat, ja haluaisivat jopa lopettaakkin polttamisen, mutta eivät usko pystyvänsä siihen. Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa, että se on todella mahdollista. Tarvitaan vain itsekuria, tsemppausta, ja ehkä jotain apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen. Kehotankin kaikkia tupakoitsijoita edes yrittämään lopettamista! Luulen, että kaikki tupakoitsijat haluavat tuntea sen tunteen, kun on pystynyt olla polttamatta ensin yhden päivän, sitten toisen, jne. Yritys voi myös epäonnistua, mutta ei pidä lannistua, vaan yrittää uudestaan.
Tupakoinnista ei oikeastaan ole muuta kuin haittaa. Tupakka sisältää monia aineita, jotka vahingoittavat kehoa, ja niistä kaikkia ei edes tunneta. Tunnetuimpia on kuitenkin häkä ja nikotiini.
Tupakointi aiheuttaa riippuvuutta, jota on kolmenlaista:
psyykkinen-, fyysinen- ja henkinen riippuvuus. Tupakka aiheuttaa keuhko- ja hengityselinsairauksia, sekä lisää syövän riskiä. Se myös vanhentaa ihoa, ja kellastaa hampaita.
Ennen tupakkaa käytettiin piristeenä, ehkäisemään nälkää, sekä kipulääkkeenä.
torstai 5. syyskuuta 2013
HYVÄ ESSEEVASTAUS
-Lue kysymys huolella, ja vastaa vain siihen, mitä kysytään.
-Tekstiä ei välttämättä tarvitse otsikoida, ellei siitä erikseen mainita, mutta tehtävänumero täytyy laittaa näkyviin
- Suunnittele tekstisi: Kannattaa käyttää suttu-paperia avuksi luonnoksille.
- Essee sisältää näkökulmia, jotka ottavat kantaa asiaan. Näkökulmia olisi hyvä olla 3-6
- Muista kappalejako! Yksi näkökulma yhteen kappaleeseen.
- Kirjoita selkeällä käsialalla, ja niin, että opettajan merkinnät mahtuvat marginaaliin. Isoruutuinen konsepti on paras vaihtoehto!
- ihannepituus esseelle on 500 sanaa.
KÄSINKIRJOITETUN ESSEEVASTAUKSEN KÄSINKIRJOITUSMALLI
TÄSSÄ
-Tekstiä ei välttämättä tarvitse otsikoida, ellei siitä erikseen mainita, mutta tehtävänumero täytyy laittaa näkyviin
- Suunnittele tekstisi: Kannattaa käyttää suttu-paperia avuksi luonnoksille.
- Essee sisältää näkökulmia, jotka ottavat kantaa asiaan. Näkökulmia olisi hyvä olla 3-6
- Muista kappalejako! Yksi näkökulma yhteen kappaleeseen.
- Kirjoita selkeällä käsialalla, ja niin, että opettajan merkinnät mahtuvat marginaaliin. Isoruutuinen konsepti on paras vaihtoehto!
- ihannepituus esseelle on 500 sanaa.
KÄSINKIRJOITETUN ESSEEVASTAUKSEN KÄSINKIRJOITUSMALLI
TÄSSÄ
torstai 29. elokuuta 2013
tekstitaitotehtävä- pohjustustehtävä
TEKSTITAITOTEHTÄVÄ
1. Pohjustava tehtävä
-Luin tekstin ja alleviivasin
- Olin, päähäni, jouduin, enkä ymmärrä, unohtelin, kehitin, oven suljettuani, olen kyllä saattanut, en muista, toilailuni, välttyäkseni, laatimani.
Kirjoittaja mainitsee aurinkolasit, imurin, uunin, froteepyyhken, pikkutakin, avainnipun, puhelimen, kartan jne.
Kirjoittaja kertoo, kuinka unohtelee asioita ja on hajamielinen.
1. Pohjustava tehtävä
-Luin tekstin ja alleviivasin
- Olin, päähäni, jouduin, enkä ymmärrä, unohtelin, kehitin, oven suljettuani, olen kyllä saattanut, en muista, toilailuni, välttyäkseni, laatimani.
Kirjoittaja mainitsee aurinkolasit, imurin, uunin, froteepyyhken, pikkutakin, avainnipun, puhelimen, kartan jne.
Kirjoittaja kertoo, kuinka unohtelee asioita ja on hajamielinen.
maanantai 19. elokuuta 2013
jatkoa leena krohin tekstille- tehtävä
A) Lue Leena Krohin kirjoittama teksti, joka on peräisin Ihmisten
vaatteissa -romaanista. (Tekstin saa opettajalta monisteena) Kirjoita
tekstille jatkoa (vähintään 100-150 sanaa). Pyri säilyttämään tekstin
tyyli mahdollisimman samankaltaisena
Emil jäi miettimään kuka, ja millainen tämä mies oikein oli. Hänessä oli jotain kummallista. Jonkun aikaan sivusta katseltuaan Emil huomasi miehellä olevan myös ison, nahkaisen mustan salkun. Mies ei selvästikkään keskittynyt lukemaan lehteä, ehkä hän vain piti sitä hämäyksenä, ja tarkkaili ympäristöä. Emil sai annoksensa, mutta hiukan sen jälkeen hän huomasi, että mies oli lähdössä. Mies laittoi popliinitakin päällensä, nousi, ja sytytti tupakan. Hän vei lehden tarjoilijalle ja kiitti kohteliaasti ruuasta.
Tässä vaiheessa Emilin uteliaisuus heräsi entisestään ja hän päättikin lähteä seuraamaan miestä, vaikka ruoka olikin kesken. Emil oli nähnyt rikosohjelmista, kuinka ihmiset varjostavat toisiaan, ja hän tiesi, että hänen täytyy pysytellä tarpeeksi kaukana, mutta kuitenkin niin, että ei kadota miestä. Hän antoi miehelle hiukan etumatkaa, kunnes lähti perään. Emilin onneksi miehellä ei ollut autoa, joten häntä olisi helppo seurata. Mies käveli normaalia nopeammin, hiukan kiireellä ehkä, Emil ajatteli. Mies vastasi puhelimeen, ja sopi tapaavansa jonkun, puheista päätellen naishenkilön läheisen puiston reunalla. Mies katsoi taakseen ja huomasi Emilin, samalla vaihtaen kadun puolta. Emil ajatteli, että tuskin mies epäilisi hänen seuraavan miestä, mutta piti varmuuden vuoksi välimatkaa, ja kääntyi hämäykseksi viereiselle kujalle. Kujalla vilisi monia rottia, ja kujan päädyssä taisi istua joku. Hetken odottelun päästä Emil jatkoi matkaa ja olikin jo lähellä puistoa, jossa näki miehen seisoskelemassa, ja katselemassa kelloaan hermostuneesti. Nainen saapui paikalle, hienossa mekossa ja korkokengissään. Nainen antoi miehelle kirjekuoren, otti kädestä kiinni, ja päästi irti.
Mies ojensi salkun naiselle, tuijotti tätä hetken, ja lähti. Se, mitä salkussa oli, jää arvoitukseksi Emilille.
B) kotipaikkakuntasi nimi, jonkin olemassaolevan tien nimi, jokin kuukausi, jokin ruoka, laulaja (nimi) ja eläin.
Kirjoita lyhyt tarina (80-120 sanaa) tai pitkä tarina , jossa ovat mukana kirjoittamasi sanat. Sanoja voi taivuttaa ja niiden järjestystä muuttaa. Tarinan pitää käsitellä rakkautta, ystävyyttä tai kuolemaa. Muoto ja tyyli ovat vapaita
- Lappeenranta, Valtakatu, joulukuu, kebab , Matti Nykänen, kissa
Joulukuun puolessa välissä oli kovat pakkaset, ja luntakin oli kertynyt jo monta senttiä. Erään naisen baari-ilta oli puolessa välissä. Ilta ei ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan alusta asti, ja nainen oli heitetty ulos eräästä ravintolasta. Lappeenrannassa oli juuri tänä samaisena iltana esiintymässä Matti Nykänen, ja nainen ystävineen päättivät lähteä katsomaan sitä, kuitenkin grillin kautta. Naisen porukkaan kuului kolme muuta naista, ja kaksi miestä. Valtakadun grillillä he kuitenkin huomasivat yhden naisen puuttuvan, mutta ajattelivat että hän oli vain humalapäissään eksynyt puhumaan jonkun kanssa, tai vaihtanut porukkaa, sillä näin oli käynyt ennekin. Kaveriporukka tilasi kebabit, istuivat alas, ja söivät ruokansa. Ystävykset päättivät lähteä erääseen kuppilaan, sillä Nykänen oli juuri aloittelemassa esiintymistään. Porukan vanhin mieshenkilö yritti soittaa naiselle, joka oli jäänyt johonkin, mutta naiseen ei saanut yhteyttä. Porukka kuitenkin jatkoi matkaansa. Esityksen jälkeen ystävykset olivat kaikki menossa samaan paikkaan jatkoille, naisen luokse, joka oli hävinnyt johonkin. Yksi mieshenkilöistä kuitenkin oli naisen miesystävä, ja hänellä oli avaimet naisen asuntoon, joten he päättivät lähteä sinne, sillä ajattelivat, että ehkä nainen olisi mennyt kotiinsa. Heidän päästyään asunnolle nainen ei kuitenkaan ollut siellä. Naisen miesystävä koitti tavoittaa naista, mutta ei edelleenkään saanut häntä kiinni, puhelut ohjaantuivat suoraan vastaajaan. Miestä suututti. Hän ajatteli naisen olevan jonkun muun seurueen kanssa vain pitämässä hauskaa, ilman miesystäväänsä, sillä heillä oli ollut aiemmin pientä kränää.
Kaveriporukan naiset huomasivat, että asunnon omistajan kissa hytisi pakkasessa parvekkeella, ja hämmentyivät miksi se oli siellä. Myös naisen matkapuhelin löytyi ulkonta pöydältä. Hetken aikaa ihmeteltyään ovikello soi. Poliisi oli ovella. Tässä vaiheessa ystävyksille tuli paniikki ja he pelkäsivät, että jotakin oli tapahtunut.
"Tunnistatteko tämän naishenkilön?", poliisimies kysyi, ja näytti valokuvaa. Asuntoon tuli aivan hiljaista, ja joku purskahti itkuun. Kuvassa oli ystäväporukan kadonnut nainen, löytynyt lumihangesta, kuolleena. Nainen oli luultavasti tippunut asunnon parvekkeelta. Kaikki olivat todella järkyttyneitä.
Poliisi jatkoi: "Naapurinne soitti hätäkeskukseen, kun näki maassa jotain erikoista. Oletteko te nähnyt tapahtunutta?"
- " Ei, me vasta saavuimme tänne.." , naisen miesystävävä vastasi.
Hetken aikaa mietittyään yksi naisista tajusi, että parvekkeenovi oli lukossa sisältä, sekä ulko-ovi oli lukossa. Joku oli siis käynyt asunnossa. Nainen kertoi havainnostaan poliisille, ja poliisi epäili tapaukseen liittyvän jotain rikollista.
Seuraavana aamuna päivän Etelä-Saimaassa oli juttu naisesta, joka oli hämyisesti baari-illan aikana kadonnut, ja löytynyt kuolleena lumesta.
Emil jäi miettimään kuka, ja millainen tämä mies oikein oli. Hänessä oli jotain kummallista. Jonkun aikaan sivusta katseltuaan Emil huomasi miehellä olevan myös ison, nahkaisen mustan salkun. Mies ei selvästikkään keskittynyt lukemaan lehteä, ehkä hän vain piti sitä hämäyksenä, ja tarkkaili ympäristöä. Emil sai annoksensa, mutta hiukan sen jälkeen hän huomasi, että mies oli lähdössä. Mies laittoi popliinitakin päällensä, nousi, ja sytytti tupakan. Hän vei lehden tarjoilijalle ja kiitti kohteliaasti ruuasta.
Tässä vaiheessa Emilin uteliaisuus heräsi entisestään ja hän päättikin lähteä seuraamaan miestä, vaikka ruoka olikin kesken. Emil oli nähnyt rikosohjelmista, kuinka ihmiset varjostavat toisiaan, ja hän tiesi, että hänen täytyy pysytellä tarpeeksi kaukana, mutta kuitenkin niin, että ei kadota miestä. Hän antoi miehelle hiukan etumatkaa, kunnes lähti perään. Emilin onneksi miehellä ei ollut autoa, joten häntä olisi helppo seurata. Mies käveli normaalia nopeammin, hiukan kiireellä ehkä, Emil ajatteli. Mies vastasi puhelimeen, ja sopi tapaavansa jonkun, puheista päätellen naishenkilön läheisen puiston reunalla. Mies katsoi taakseen ja huomasi Emilin, samalla vaihtaen kadun puolta. Emil ajatteli, että tuskin mies epäilisi hänen seuraavan miestä, mutta piti varmuuden vuoksi välimatkaa, ja kääntyi hämäykseksi viereiselle kujalle. Kujalla vilisi monia rottia, ja kujan päädyssä taisi istua joku. Hetken odottelun päästä Emil jatkoi matkaa ja olikin jo lähellä puistoa, jossa näki miehen seisoskelemassa, ja katselemassa kelloaan hermostuneesti. Nainen saapui paikalle, hienossa mekossa ja korkokengissään. Nainen antoi miehelle kirjekuoren, otti kädestä kiinni, ja päästi irti.
Mies ojensi salkun naiselle, tuijotti tätä hetken, ja lähti. Se, mitä salkussa oli, jää arvoitukseksi Emilille.
B) kotipaikkakuntasi nimi, jonkin olemassaolevan tien nimi, jokin kuukausi, jokin ruoka, laulaja (nimi) ja eläin.
Kirjoita lyhyt tarina (80-120 sanaa) tai pitkä tarina , jossa ovat mukana kirjoittamasi sanat. Sanoja voi taivuttaa ja niiden järjestystä muuttaa. Tarinan pitää käsitellä rakkautta, ystävyyttä tai kuolemaa. Muoto ja tyyli ovat vapaita
- Lappeenranta, Valtakatu, joulukuu, kebab , Matti Nykänen, kissa
Joulukuun puolessa välissä oli kovat pakkaset, ja luntakin oli kertynyt jo monta senttiä. Erään naisen baari-ilta oli puolessa välissä. Ilta ei ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan alusta asti, ja nainen oli heitetty ulos eräästä ravintolasta. Lappeenrannassa oli juuri tänä samaisena iltana esiintymässä Matti Nykänen, ja nainen ystävineen päättivät lähteä katsomaan sitä, kuitenkin grillin kautta. Naisen porukkaan kuului kolme muuta naista, ja kaksi miestä. Valtakadun grillillä he kuitenkin huomasivat yhden naisen puuttuvan, mutta ajattelivat että hän oli vain humalapäissään eksynyt puhumaan jonkun kanssa, tai vaihtanut porukkaa, sillä näin oli käynyt ennekin. Kaveriporukka tilasi kebabit, istuivat alas, ja söivät ruokansa. Ystävykset päättivät lähteä erääseen kuppilaan, sillä Nykänen oli juuri aloittelemassa esiintymistään. Porukan vanhin mieshenkilö yritti soittaa naiselle, joka oli jäänyt johonkin, mutta naiseen ei saanut yhteyttä. Porukka kuitenkin jatkoi matkaansa. Esityksen jälkeen ystävykset olivat kaikki menossa samaan paikkaan jatkoille, naisen luokse, joka oli hävinnyt johonkin. Yksi mieshenkilöistä kuitenkin oli naisen miesystävä, ja hänellä oli avaimet naisen asuntoon, joten he päättivät lähteä sinne, sillä ajattelivat, että ehkä nainen olisi mennyt kotiinsa. Heidän päästyään asunnolle nainen ei kuitenkaan ollut siellä. Naisen miesystävä koitti tavoittaa naista, mutta ei edelleenkään saanut häntä kiinni, puhelut ohjaantuivat suoraan vastaajaan. Miestä suututti. Hän ajatteli naisen olevan jonkun muun seurueen kanssa vain pitämässä hauskaa, ilman miesystäväänsä, sillä heillä oli ollut aiemmin pientä kränää.
Kaveriporukan naiset huomasivat, että asunnon omistajan kissa hytisi pakkasessa parvekkeella, ja hämmentyivät miksi se oli siellä. Myös naisen matkapuhelin löytyi ulkonta pöydältä. Hetken aikaa ihmeteltyään ovikello soi. Poliisi oli ovella. Tässä vaiheessa ystävyksille tuli paniikki ja he pelkäsivät, että jotakin oli tapahtunut.
"Tunnistatteko tämän naishenkilön?", poliisimies kysyi, ja näytti valokuvaa. Asuntoon tuli aivan hiljaista, ja joku purskahti itkuun. Kuvassa oli ystäväporukan kadonnut nainen, löytynyt lumihangesta, kuolleena. Nainen oli luultavasti tippunut asunnon parvekkeelta. Kaikki olivat todella järkyttyneitä.
Poliisi jatkoi: "Naapurinne soitti hätäkeskukseen, kun näki maassa jotain erikoista. Oletteko te nähnyt tapahtunutta?"
- " Ei, me vasta saavuimme tänne.." , naisen miesystävävä vastasi.
Hetken aikaa mietittyään yksi naisista tajusi, että parvekkeenovi oli lukossa sisältä, sekä ulko-ovi oli lukossa. Joku oli siis käynyt asunnossa. Nainen kertoi havainnostaan poliisille, ja poliisi epäili tapaukseen liittyvän jotain rikollista.
Seuraavana aamuna päivän Etelä-Saimaassa oli juttu naisesta, joka oli hämyisesti baari-illan aikana kadonnut, ja löytynyt kuolleena lumesta.
torstai 15. elokuuta 2013
ÄIKKÄ 11.1
Valitsin tukea kirjoittamiseen-kurssin, koska haluan parantaa kirjoittamistaitojani, sekä kevään yo-kirjoitusten takia.
Kurssista on varmasti hyötyä kirjoituksiin, sekä viimoiseen äidinkielenkurssiin!
Jos osaa kirjoittaa sujuvia asiatekstejä, voi siitä olla hyötyä myöhemminkin, esimerkiksi jos päättää vaikka mennä jollekkin alalle, jossa tarvitsee kirjoitustaitoja, tai työhakemuksessa.
Eniten harjoitusta tarvitsen tekstitaitovastauksissa, enkä oikeastaan kirjoita muuten kuin koulussa.
Tehtävälista vaikuttaa hyvältä, siinä on monipuolisesti kaikkea. On kiva, että tehdään yo-tehtäviä, niitä ei ole aiemmin paljoa tehty!
- http://annika-o.indiedays.com/2013/07/15/three-island-cruise-pserimos/
Mielestäni tämä on hyvin kirjoitettu, ja mielenkiintoinen teksti. Kirjoittaja kirjoittaa selkeästi ja oikeaoppisesti, ja tekstiä on kiva lukea. Kirjoitus ei kuitenkaan ole tylsää, toisinkuin useat muut tekstit. Kirjoitukseen tuo plussaa hyvät ja useat kuvat!
Kurssista on varmasti hyötyä kirjoituksiin, sekä viimoiseen äidinkielenkurssiin!
Jos osaa kirjoittaa sujuvia asiatekstejä, voi siitä olla hyötyä myöhemminkin, esimerkiksi jos päättää vaikka mennä jollekkin alalle, jossa tarvitsee kirjoitustaitoja, tai työhakemuksessa.
Eniten harjoitusta tarvitsen tekstitaitovastauksissa, enkä oikeastaan kirjoita muuten kuin koulussa.
Tehtävälista vaikuttaa hyvältä, siinä on monipuolisesti kaikkea. On kiva, että tehdään yo-tehtäviä, niitä ei ole aiemmin paljoa tehty!
- http://annika-o.indiedays.com/2013/07/15/three-island-cruise-pserimos/
Mielestäni tämä on hyvin kirjoitettu, ja mielenkiintoinen teksti. Kirjoittaja kirjoittaa selkeästi ja oikeaoppisesti, ja tekstiä on kiva lukea. Kirjoitus ei kuitenkaan ole tylsää, toisinkuin useat muut tekstit. Kirjoitukseen tuo plussaa hyvät ja useat kuvat!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)