tiistai 15. toukokuuta 2012
novellitekstiä
Juha Itkonen- Huolimattomia unelmia
Juha Itkonen ja Kustannusosakeyhtiö Otava 2008
301 sivua, 12 novellia, Otavan kirjapaino Oy
MIKSI?
- Äidinkielen tunnilla kävimme pienissä ryhmissä nopeasti läpi muutamia kirjoja ja niiden sisältöä ja tämä vain kolahti. Se tuntui oikealta vaihtoehdolta ja siinä oli muutama tuttukin novelli, joista pidin, niin ajattelin että kirjan muutkin novellit voisivat olla hyviä ja päätin lukea kirjan.
LYHYESTI
- kirjassa on kokoelma erilaisia novelleja, jotka on suunnattu nuorisolle.
FIILIS
- Pidin kirjasta, sen novellit olivat todella hyviä, vaikka en niitä enään juuri muistakkaan, kun kirja tuli luettua n. kuukausi sitten. Novelleista huomasi, että ne oli suunnattu nuorisolle, ja niissä oli juuri sopivasti tapahtumia ja jännitystä, ainakin omaan makuuni. Kirjassa oli myös kivasti novelleille ominaisia piirteitä, kuten se, että novellin loppu jää arvoitukseksi.
TÄHDET
+++ ( 1-5 kpl)
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
Maalaismaisemia ja lapsuudenmuisoja
Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valonpiste. Polkupyöröilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire työhaastatteluun.
Ilma oli ankea, kolkko ja sateinen, mutta Milanan oli pakko lähteä polkemaan kirkonkylälle päin. Kyläkaupan omistaja oli tarkka sovituista ajoista, tytön ei kannattanut vitkastella. Milanaa jännitti kovasti tapaaminen, monesti hän oli miettinyt, jättäisikö menemättä vai menisikö haastatteluun , mutta Milanalla ei ollut vaihtoehtoja : Menoja oli paljon, mutta tuloja ei lainkaan.
Kun seitsemän kilometriä oli takanapäin, Milana saapui kyläkaupalle. Siellä haisi maaseutu: Sade oli sotkenut teitä, mutaa oli jokapuolella. Hän oli jännityksestä kankea, mutta avasi kaupan oven, kuuli ovikellon kilahduksen ja astui sisään.
" Moi, mä oon Milana, Milana Kotivirta" , hän esitteli itsensä kohteliaasti ja jäi seisomaan ovelle. Kaupan omistaja seisoi tiskinsä takana silmät viiruina ja kuunteli hetken hiljaisuutta, kunnes sanoi : " Sinä olet siis se tyttö sieltä Hirvenlahdelta, tervetuloa, käy vain istumaan"
- "Juu, tai siis mun mummi asui siellä, mä asun siellä kesän"
-"Sinulla ei siis ole kokemuksia työstä?"
-"Ei.."
-" Hmm.. Se siitä, olen jokatapauksessa päättänyt sinut tänne ottaa, aloitat kolmen päivän päästä, tasan kello 07.00. Muistakin olla täsmällinen!"
" Aivan, joo, kiitos paljon, mä tästä sit lähenkin.. "
En ollut ikinä pyöräillyt näin kovaa, en ikinä. Muistin juuri sillä samaisella hetkellä kun kaupan omistaja pyysi minua istumaan, mitä olinkaan nähnyt viimeeksi kaupalla käydessäni, noin kymmenen vuotta sitten. Tajusin jännitykseni syyni ja olin vähällä pyörtyä. Oliko tämä mahdollista? Miksi tämä tapahtuu juuri minulle?
Milanen ollessa noin kahdeksan vuotias, hän oli viettänyt kesän mumminsa luona, Hirvilahdella, kaukana kaupungista. Milana oli käynyt mumminsa kanssa kyläkaupassa ja kerran hän oli joutunut menemään sinne yksin kananmunia ostamaan. Omistajaa ei ollut näkynyt, joten Milana oli jättänyt rahat tiskille.
Hän oli ollut jo poistumassa kaupasta, kunnes kuuli nuoren naisen korvia raastavan kiljaisun. Siitä mitä takahuoneessa oli tapahtunut, oli täysi mysteeri, mutta Milanalla oli jo tuolloin ollut omat aavistuksensa, hän jo silloin aavisti että jotain pahaa tapahtui. Hetken hän oli vielä kuunnellut miehen raivoa, kun omistaja oli heitellyt tavaroita ja kironnut.
Milana tajusi, että oli tänään hän oli ottanut elämänsä toisen adrenaliinispurtin.
Milana oli järkyttynyt ja häntä ahdisti. Olisipa mummi vielä täällä, hän ajatteli.
Lattialankut narisivat, kun hän marhasi edestakaisin tuvan ja keittiön välillä. Milana tiesi sisimmissään mitä hänen tulisi tehdä.
Ilma oli ankea, kolkko ja sateinen, mutta Milanan oli pakko lähteä polkemaan kirkonkylälle päin. Kyläkaupan omistaja oli tarkka sovituista ajoista, tytön ei kannattanut vitkastella. Milanaa jännitti kovasti tapaaminen, monesti hän oli miettinyt, jättäisikö menemättä vai menisikö haastatteluun , mutta Milanalla ei ollut vaihtoehtoja : Menoja oli paljon, mutta tuloja ei lainkaan.
Kun seitsemän kilometriä oli takanapäin, Milana saapui kyläkaupalle. Siellä haisi maaseutu: Sade oli sotkenut teitä, mutaa oli jokapuolella. Hän oli jännityksestä kankea, mutta avasi kaupan oven, kuuli ovikellon kilahduksen ja astui sisään.
" Moi, mä oon Milana, Milana Kotivirta" , hän esitteli itsensä kohteliaasti ja jäi seisomaan ovelle. Kaupan omistaja seisoi tiskinsä takana silmät viiruina ja kuunteli hetken hiljaisuutta, kunnes sanoi : " Sinä olet siis se tyttö sieltä Hirvenlahdelta, tervetuloa, käy vain istumaan"
- "Juu, tai siis mun mummi asui siellä, mä asun siellä kesän"
-"Sinulla ei siis ole kokemuksia työstä?"
-"Ei.."
-" Hmm.. Se siitä, olen jokatapauksessa päättänyt sinut tänne ottaa, aloitat kolmen päivän päästä, tasan kello 07.00. Muistakin olla täsmällinen!"
" Aivan, joo, kiitos paljon, mä tästä sit lähenkin.. "
En ollut ikinä pyöräillyt näin kovaa, en ikinä. Muistin juuri sillä samaisella hetkellä kun kaupan omistaja pyysi minua istumaan, mitä olinkaan nähnyt viimeeksi kaupalla käydessäni, noin kymmenen vuotta sitten. Tajusin jännitykseni syyni ja olin vähällä pyörtyä. Oliko tämä mahdollista? Miksi tämä tapahtuu juuri minulle?
Milanen ollessa noin kahdeksan vuotias, hän oli viettänyt kesän mumminsa luona, Hirvilahdella, kaukana kaupungista. Milana oli käynyt mumminsa kanssa kyläkaupassa ja kerran hän oli joutunut menemään sinne yksin kananmunia ostamaan. Omistajaa ei ollut näkynyt, joten Milana oli jättänyt rahat tiskille.
Hän oli ollut jo poistumassa kaupasta, kunnes kuuli nuoren naisen korvia raastavan kiljaisun. Siitä mitä takahuoneessa oli tapahtunut, oli täysi mysteeri, mutta Milanalla oli jo tuolloin ollut omat aavistuksensa, hän jo silloin aavisti että jotain pahaa tapahtui. Hetken hän oli vielä kuunnellut miehen raivoa, kun omistaja oli heitellyt tavaroita ja kironnut.
Milana tajusi, että oli tänään hän oli ottanut elämänsä toisen adrenaliinispurtin.
Milana oli järkyttynyt ja häntä ahdisti. Olisipa mummi vielä täällä, hän ajatteli.
Lattialankut narisivat, kun hän marhasi edestakaisin tuvan ja keittiön välillä. Milana tiesi sisimmissään mitä hänen tulisi tehdä.
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Ennakkotunnelmat
KUNINGATAR K
Olemme äidinkielenryhmän kanssa menossa torstaina katsomaan Laura Ruohosen ja Lija Ficherin näytelmän Kuningatar K, Lappeenrannan kaupunginteatteriin.
Tänään meillä kävi henkilöitä kertomassa näytelmästä ja yleisesti teatterista.
Nyt odotukset esitystä kohtaan ovat aika korkealla, toivon että näytelmä olisi kiinnostava ja pitäisin siitä.
Luulen että näytelmässä voi olla asioita, joita en ymmärrä, ainakin sen perusteella mitä vieraamme äsken kertoivat esityksestä, mutta kuten Lija sanoi, ei se kai haittaa.
Luulen että näytelmässä on vähän jännitystä ja se pohtii paljon asioita, joita itse en välttämättä ole ajatellutkaan.
En ole aikoihin käynyt teatterissa, ja olen innoissani teatteriin menosta ja jos näytelmä on hyvä ja innostun teatterista voisin mennä katsomaan Lijan toisen näytelmän, Niskavuoren Hetan, ensikesänä.
Torstaita odotellessa :))
perjantai 3. helmikuuta 2012
Säkenöivää jännitystä Vareksen seurassa
Kirjan
kirjoitaja Reijo Mäki on Turkulainen mies, joka on syntynyt
vuonna 1958.
Hän on
valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta.
Mäen
ensimmäinen romaani Enkelipölyä, on valmistunut vuonna 1985 ja hän
on kirjoittanut paljon muitakin dekkareita, sekä luonut hahmon
Jussi Vares.
Huhtikuun tytöt
on Reijo Mäen luoman Vares sarjan 15. kirja, joka on ilmestynyt
vuonna 2004. Kirjasta on tehty myös elokuva.
Huhtikuun
tytöt on dekkari, jossa kerrotaan Huhtikuun tyttöjen, eli
kolmen tytön katoamistapauksesta, jota ei ole 15 vuoden jälkeenkään
saatu selvitettyä.
Yksityisetsivä
Vares saa tehtäväkseen ryhtyä tutkimaan vanhaa juttua, mutta ei
ota sitä aluksi kovin tosissaan, mutta sitten alkaa tapahtua ja
Vares huomaa olleensa väärässä jutun helppouden suhteen, kun
uusia johtolankoja alkaa sadella tyttöihin liittyen. Vares joutuu
pohtimaan monia kysymyksiä ja alkaakin kyselemään niitä
paikallisilta ihmisiltä, jotka muistavan tai jopa tuntevat Kikan,
Ainon ja Teresan.
Kirjassa on
mukana paljon jännitystä ja juttu etenee sujuvasti, mutta aluksi
kirja oli hieman tylsä : Ensin oli mielestäni jonninjoutavaa
löpinää, missä ei tapahtunut mitään kiinnostavaa. Kun kirjaa
luki pidemmälle, tarina muuttui paremmaksi ja siihen tuli mukaan
jännittävää ja mukanaan viemää asiaa ja kirjaa ei voinut laskea
pois käsistään, se oli niin mukanaan vievää luettavaa.
Huhtikuun
tytöissä oli monta sykähdyttävää tapahtumaa, jotka jäivät
hyvin mieleen niiden raakojen tapahtumien takia, kuten se, kun
mysteerimies tappoi erään miehen koiran.
Mielestäni
kirja oli erittäin hyvää luettavaa, varsinkin jos tykkää
dekkareista. Kirjan karuus varmasti sykähdyttää monet, mutta
luulen että heikkohermoisempien ei välttämättä kannata kirjaa
lukea. Tapauksen lopputulos oli loppuun asti hyvin piilossa, ja se
tuli täysin yllätyksenä, mikä oli hyvä. Kirjassa oli kivasti
vinkkejä koko kertomuksen ajan siitä, kuka voisi tapauksen takana,
mutta sen tajusi vasta aivan teoksen lopussa, kun Vares itse tajusi
asian.
tiistai 24. tammikuuta 2012
Reijo Mäki- Vares- Huhtikuun tytöt
Luen Reijo Mäen Vares kirjaa Huhtikuun tytöt ( julkaistu vuonna 2004), joka on Mäen Vares- sarjan 15. kirja, josta on tehty myös elokuva huhtikuussa 2011. Kirja kertoo tapauksen kolmen nuoren tytön katoamisesta lyhyen ajan sisällä vuonna 1983 ja juttu on edelleen mysteeri.
Vares rupeaa tutkimaan aiaa ja löytää kuin löytääkin uusia johtolankoja katoamistapauksiin liittyen.
Teosta kuvataan mm. sanoilla " loistavaa kesäviihdettä, poreilevaa kuin vappu"
Tietoja kirjasta on Wikipediassa, mutta hyvin vähän, sekä otavan sivustolla.
Linkki elokuvatraileriin:
https://www.youtube.com/watch?v=ThgGrYZIwds&noredirect=1
kuva: luekirja.fi
Vares rupeaa tutkimaan aiaa ja löytää kuin löytääkin uusia johtolankoja katoamistapauksiin liittyen.
Teosta kuvataan mm. sanoilla " loistavaa kesäviihdettä, poreilevaa kuin vappu"
Tietoja kirjasta on Wikipediassa, mutta hyvin vähän, sekä otavan sivustolla.
Linkki elokuvatraileriin:
https://www.youtube.com/watch?v=ThgGrYZIwds&noredirect=1
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)